eID on sähköinen menetelmä, joka voi taata henkilön yksiselitteisen tunnistamisen. eIDAS varmistaa, että ihmiset ja yritykset voivat käyttää omassa jäsenmaassaan myönnettyä eID-välinettä julkisiin palveluihin pääsyyn muissa jäsenmaissa. Vaikutukset yksityiseen kaupankäyntiin ovat kuitenkin paljon tätä laajemmat. Tarjoamalla EU:n laajuisen oikeudellisen viitekehyksen eID:lle eIDAS kannustaa uusien eID-palvelujen kehittämistä ja helpottaa niiden toteuttamista sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
eIDAS ja digitaaliset sisämarkkinat
Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen EU:n jäsenmaille kuuluu Euroopan komission kymmeneen prioriteettiin kaudella 2015–2019. Lyhyesti sanottuna se on esteiden poistamista verkkomahdollisuuksien avaamiseksi. (1) eIDAS-asetus (sähköinen tunnistaminen, todentaminen ja luottamuspalvelut) tukee keskeisesti tätä hanketta, koska se tarjoaa selvän oikeudellisen viitekehyksen monien erilaisten digitaalisten liiketapahtumien virallistamiselle.
eIDAS on nimenomaisesti EU-asetus sähköisten liiketapahtumien sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista ja on voimassa lakina koko EU:ssa.
Luottamuspalveluihin kuuluvat sähköiset allekirjoitukset, sähköiset leimat, aikaleimat, sähköiset toimituspalvelut ja verkkosivustojen todentaminen. Yhdessä eID:n kanssa nämä elementit ovat välttämättömiä oikeudellisen varmuuden, luottamuksen ja turvallisuuden muodostamiseksi sähköisiin liiketapahtumiin. (2)
eIDAS-asetus
eIDAS-asetus, jota alettiin toteuttaa vuonna 2016, syrjäyttää ja korvaa direktiivin 1999/93/EY sähköisistä allekirjoituksista. eIDAS ratkaisee vuoden 1999 direktiivin puutteita ja laajentaa sen käyttöalaa monilla tärkeillä tavoilla.
Digitaalisten sisämarkkinoiden tukemiseksi eIDAS pyrkii helpottamaan kaupankäynnin sujuvuutta EU:ssa läpinäkyvyydellä, turvallisuudella, teknisellä neutraaliudella, yhteistyöllä ja yhteistoimivuudella. Näiden arvojen saavuttamiseksi eIDAS:
- Standardoi sähköisen tunnistamisen (eID) käytön
- Määrittelee uuden sähköisten luottamuspalvelujen (eTS) luokan
- Selventää ja varmistaa sähköisten allekirjoitusten oikeudellisen kelpoisuuden
- Luo EU:n sisällä sähköisille luottamuspalveluille eurooppalaiset sisämarkkinat:
Standardit ovat voimassa sekä jäsenmaiden sisällä että niiden välillä.